keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Ei ihan niinkuin Strömsössä..

Ompelin tunikan kaveriksi aiemmin valmistuneille housuille. Kangas on minun vanhasta tunikasta. Miehen pyynnöstä tein tunikasta kietasumallia, näin se on kuulemma helpompi pukea päälle.


Myönnettävä on että meinasi lentää koko tunika nurkkaan muutamaankin otteeseen. Koska kangas oli ohutta ja todella joustavaa, reunoja ommellessa se meni kiharalle. Todella turhauttavaa kun kerrankin yritin tehdä viimeiteltyä jälkeä. Tämän lisäksi alunperin ompelemani helma (silloin vielä kaksikerroksinen röyhelö) olikin liian lyhyt, huomasin sen vasta kiinnitys vaiheessa. En ollut muistanut tuplata leveyttä edestä (ajatusvirhe numero 1). Hammasta purren viimeistelin uuden röyhelön helmaan.

Kun tunika oli kiinnitystä vaille valmis päätin kokeilla neppareita, ensimmäistä kertaa! Niin rohkea en toki ollut että olisin kokeillut niiden kiinnitämistä suoraa tunikaan, harjoittelin ensin tilkkuun. Tilkku ei tietenkään ollut samaa kangasta eikä yhtä ohutta kuin työssä (ajatusvirhe numero 2), ja kun viimein kiinnitin neppareita tunikaan sain aikaan ison reiän. En uskonut ensimmäisellä kerralla, enkä vielä kolmannella. Sain aikaan rivin reikiä (ajatusvirhe numero 3).

Parin päivän tuumailutauon jälkeen päätin vielä pelastaa työn (tässä vaiheessa jo usemman tunnin urakan) lisäämällä etupuolelle lipareet neppareille. Sisäpuolelle ompelin nauhat kiinnitykseksi. Seuraavalla kerralla osaan sitten jo olla varovaisempi neppareiden kanssa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti